Villejä yrttejä

No nyt on ollut semmoinen "ituhippi" ( niinkuin mieheni sen nimitti) -viikko että! Tiistaina käytiin ensin Niilon kanssa leikkimässä kavereilla kylässä, Niilo pääsi ekaa kertaa leikkimään lähemmäs omankokoistensa kanssa, sisarukset kun ovat kuitenkin nuorimmatkin sen 8 vuotta vanhempia. Niilo oli ihan innoissaan menossa, piti tehdä kaikki perässä mitä jo 1,5vuotias Nella tyttö touhusi. Kovin suloista oli, pientä esiintymistä. Bussissakin viereisissä rattaissa oli pieni tyttö joka kurottautui leikkimään Niilon kanssa Niilon rattaissa kiinni olevalla ratilla. Siitä sitten käytiin samalla reissulla Facebook-kirpparoimassa ja haettiin kahvipakettia varstaan iso kasa raparperia, lipstikkaa ja ruohosipulia. Lipstikka olikin uusi tuttavauus meille, mutta heti pääsi käyttöön, mies varsinkin tykkäsi kovin. Siinä sitä kuivasin osan lehdistä, osa lehdistä tuoreena pakkaseen ja varrenkin pilkoin pakkaseen. Toimii se varsi varsinkin hyvin keitossa johon sitä piti heti päästä kokeilemaan.
Ruohosipuli myös pääsi pätkittynä tuoreeltaan pakkaseen, mutta raparperihan oli pakko ottaa heti käyttöön. Tai siis osa siitäkin meni pakastimeen mutta osasta piti päästä tekemään piirakkaa. Tuli muuten superhyvää vaikka itse sanonkin!

Piirakkaan käytin tätä ohjetta, mitä voin lämpimästi suositella muillekin kokeiltavaksi (suosittelen kuitenkin lisäämään hitusen enemmin sokeria, ellei sitten tykkää kirpakammasta):

Pohja

• 150 g voita

• 2½ dl vehnäjauhoja

• 2 tl sokeria

• 2 rkl kylmää vettä

• 
  

Täyte

• 4 raparperinvartta

• 2 rkl kidesokeria

• 1 tl kanelia

• 1 rkl perunajauhoja

• 
  

Voiteluun

• 1 kananmuna

• 1. Sekoita jauhot ja sokeri kulhossa. Lisää voi ja nypi massa muruiseksi sormin. Lisää vesi ja työstä nopeasti taikinaksi. Ota kolmannes taikinasta sivuun kanneksi, painele loput taikinasta piirakkavuokaan, laita vuoka jääkaappiin 30 minuutiksi.

• 2. Kuumenna uuni 225 asteeseen. Huuhtele raparperit ja paloittele ne sentinkokoisiksi paloiksi. Sekoita kidesokeri, kaneli ja perunajauhot, sekoita seos raparperipalojen kanssa. Laita täyte piirakkapohjalle, muotoile lopusta taikinasta pitkiä pitkoja ja litistä ne, aseta ruudukoksi raparperien päälle.

• 3. Vatkaa muna ja penslaa piirakka. Paista uunin alatasolla 20-25 minuuttia.

Source: http://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/reseptit/resepti/perinteinen-raparperipiirakka/5661788

Keskiviikkona sitte suunnattiin meidän äidille, ja sillä sitten kunnolla mettään, kuten jo aikasemmin päivittelin, täällä kaupungissa kun ei oikein ole tuota "villiä luontoa". Siltä tarttuikin muutama litra nokkosia, muutama desiä ketunleipiä/käenkaalia ja puolisen litraa kuusenkerkkiä. Tän nokkossatsin vaan ryöppäsin ja silppusin ja heitin tuoreena pakastimeen annospusseissa. Sieltä sitten helppo ottaa käyttöön ruokaa tehdessä. Ketunleivät huuhtelin ja laitoin pakkaseen myöskin odottelemaan käyttöä ( kuten vaikkapa teen sekaan). Kuusenkerkät pääsivät siirappiin. Eihän siitä mitää isoa satsia tullut, mutta ajattelin kun en ole koskaan ennen tehnyt että hyvä kokeilla ensin pienen erän verran. Herkullistahan siitä kyllä tuli! Ja voi sitä tuoksua kun niitä kerkkiä keitteli, jotenkin tuli lapsuus ja mökkisauna mieleen. Sitä tuoksua kun saisi purkitettua!

Poimulehtiä olisi myös kiinnostava kokeilla, löysin herkullisen kuuloisen kasvispyörykkä reseptin johon niitä tulisi. En vaan ole onnistunut vielä löytämään semmoiselta paikalta josta niitä viitsisi kerätä. Olisihan niitä vaikka kuinka tuossa viereisessä puistossa mutta siellä musta tuntuu että maa on täynnä alkoholin jämiä ja erinäisiä eritteitä viikonloppu juhlijoiden ja koirien jäljiltä. Että jos jostaan puhtaammalta alueelta löytyisi. Täytynee yrittää bongailla.

Torstaina tehtiin pienen ryhmän kanssa semmoinen itsensä kartoittaminen. Tutkiskeltiin omaa elämää eri osa-alueilta ja siitä miten ne linkittyy toisiinsa. Oli ihan mielenkiintoinen tehtävä, sai selkeyttä omaan stressitilaansa ja sitä kautta selätettyä osan ainakin siitä. Lisäksi oli myös hyvä nähdä kuinka moni asia elämässä kuitenkin on hyvin. Parin viikon päästä olisi tarkoitus jatkaa tuota itsetutkimisen työstämistä samalla pienellä porukalla, suunnitella miten tästä edetään. Olin kieltämättä aika skeptinen alkuunsa koko hommasta, mutta päätin sitten heittää kaikki ajatukset nurkkaan ja katsoa miten toimii. Mullakun tosiaan tuota masennusta on ja viimisen 2 vuoden aikana elämä muuttunut melko radikaalisti niin tuollainen itsensä kartoittaminen tekeekin yllättävän hyvää. Vähän seisahtua miettimään että mitä tähän hetkeen kuuluu ja mitä haluaa elämässään muuttaa. Jäi kieltämättä tosi hyvä fiilis.

Eilen olikin superkiva päivä kun treffattiin mun kummitätini kanssa, hän on suomessa käymässä, asuu siis myös lontoossa. Sain tuliasiksi lempparisuklaitani ja Niilo sai ihania vaatteita ja kengät. Kengät varsinkin tuli kuin tilauksesta, meillä ei ollutkaan poitsulle vielä kesäkenkiä hommattu, saannu istua sukkasillaan rattaiden kyydissä. Tuota kävelyä kun tukia vasten jo harjoittelee niin onhan se kiva kengätkin olla. Mentiin sitten yhdessä meidän äidille ja siellä juoruttiin oikein kunnolla muutama tunti. Ja juttua olisi kyllä varmasti vielä riittänyt pidemmäksikin aikaa. 

Iltapäivästä sitten vierailevat mukulat tuli viikonloppua taas meidän kanssa viettämään, ja mikä ihmeellistä, KAIKKI NELJÄ on terveenä ja KAIKKI halus lähteä puistoon leikkimään. Puistossa sitten pelattiin koripalloa ja keinuttiin melkein kaksi tuntia. Yleensä kun ollaan ulos lähdössä niin ainakin yksi valittaa että ihan tyhmää eikä jaksaisi. Ehkä nää kesäisemmät ilmat tekevät sitten jotain. 

Tänään käytiin kiertelemässä ympäri kaupunkia eri pihakirppiksillä melkein 3 tunnin ajan. Kaikkea kivaa löytyi kaikille; löytyi tauluja, Niilolle satukirja ja ensimmäinen pikkuauto. tytöille aurinkolasit ja jotkut pikkumaskotit, pojille lippikset ja vitsikirjaa ja rubikin kuutiota ja superpalloa ja pleikkaripeliä ja itsellenikin ostin pari Novitan lehteä ja yhden rikospokkarin. Jotenkin tosi kiva kun tuollaisia järjestetään, mukavaa ajan kulua kierrellä ja tehdä hyviä, edullisia löytöjä. Eräkin vanhempi pariskunta tarjosi vielä lapsille mehua ja pipareita. Semmoinen hyvänmielenkierros. 

Tänään olisi vielä ollut kiva mennä tuohon puistoon leikkimään mutta tuolla näyttää siltä että kohta sataa, niin ehkä tyydytään koko poppoo löhöämään kotosalla, jos sitten huomenna aamulla ennenkuin lapset lähtevät taas äitinsä luokse.

Tälläisiä viikkoja lisää kiitos!

Emmi

Fabulous me

Mulla on ollut "Fabulous"-viikko. Yrittänyt keskittyä hyvään oloon ja jaksamiseen, kaikkeen positiiviseen. Oon siis jo monta vuotta kamppaillut masennuksen ja paniikkihäiriön kanssa, mihin varmasti tämä mun tuntematon perussairaus vaikuttaa ja muutenkin näistä elämän perusjutuista, painoa pitäisi pudottaa, huono itseluottamus, kaikki on muka niin huonosti.
Kuten jo aikasemmin kirjoittelin, oon alkanut kirjoittamaan iltaisin "positiivisuuspäiväkirjaa", eli listaan vaan paperille ylös pisteillä tai ranskalaisilla viivoilla kaikki päivän positiiviset asiat. On toki niitä päiviä kun tuntuu ettei oo mitään positiivista sanottavaa, mut alotan ihan pienillä, olipas hyvä ilma, Niilo ollut reipas, kissa on kiva jne. Siinä niitä sitten huomaakin listaavansa jo vaikka millä mitalla. Oon pitkään kärsinyt jatkuvista painajaisista, semmoisista että niitä voi olla kaksiviikkoa putkeen joka ikinen yö. Noh, mie sitten hiffasin tuossa että painajaiset ovat jäänneet melkeinpä kokonaan pois sen jälkeen kun aloin positiivisuuksia listailemaan. Kai se tekee paljon kun menee nukkumaan niin että ei olekkaan niin toivoton olo! Nyt kun painajaiset on helpottanu, päätin että haluun muutenkin parantaa elämän laatua. Selailin puhelimella GooglePlayta ja mulla tuli vastaan Fabulous me -appi. Se oli listattu toimittajan valinnaksi joten ajattelin kokeilla. Siinä aluksi valitaan mitä haluaa parantaa; työhön keskittymistä, painonpudottamista, parempiin yöuniin vaiko energisemmän olon saamiseksi. Minähän pienen lapsen äitinä oon aina vähän väsynyt *yllätys*, joten päätin valita erengisyyden. Tarkoituksena on edetä pienillä askelilla ja rakentaa niistä pienistä jutuista rutiineita. Esimerkiksi ekat kolme päivää oli tehtävänä juoda heti aamulla vettä. No problem. Nyt oon jo 10 päivää mennyt ja muutama muu pieni juttu on tullut lisää. Kuten aamupalan syöminen, mikä mulla liian usein jää sinne kello 13.00 nurkille. Appiin saa myös räätälöityä muistutksia ja omia rituaaleja. Mulla on siellä esimerkiksi vitamiini muistutus. Ohjelmasta myös löytyy meditaatio-, liikunta-,jooga-, jne harjoituksia. Olen ottanut myös nyt 10 päivä aikana tavaksi joka aamu jumpata/venytellä ja iltaisella joogaan. Siihen kuluu päivässä yhteensä n. 30 minuuttia, mutta eipä ole enää niska ja hartiat olleet jumissa! Tokihan tän kaiken voi tehdä ihan ilman mitään kännysovelluksia, mutta mun mielestä se on kiva kun voi hyvin seurata omaa etenemistä ja juuri niitä muistutksia räätälöidä itselleen sopiviksi. Sovellus on kyllä englannin kielinen mutta super yksinkertainen ja helppokäyttöinen.

Jos kiinnostuit niin täältä löytyy: Fabulous -Motivate me!'

Viime viikonloppuna meillä taas oli isommat lapset viikonloppua viettämässä ja tällä kertaa oltiin jopa kaikki terveinä! Sitä ei turhan usein tapahdu. Käytiin puistossa heittelemässä koripalloa ja touhuttiin sisällä eri leikkejä ja askareita. Oikein mukavaa oli, viime kerralla kun olivat kaikki aivan kipeänä ja ilmakin oli mitä kökömpi.

Niilokin viime viikolla yllätti; ensin vähän konttasi, sitten nousi seisomaan polvilleen, siitä seuraavana päivänä nousi seisomaan tukea vasten ja siitä seuraavana päivänä kiipesi jo itse sohvalle ja eilen lähti kävelemään sohvasta kiinni pitäen! Joku huima touhospurtti poitsulla menossa.  Eikä ainakaan vielä ole tullut kuin yksi pieni kops-wää :D

Sain isompien muksujen äidiltä ihanan uuden neulekirjan -ei ollut itse oikein löytänytkään käyttöä sille, joten pisti hyvän kiertämään. Kirja on täynnä ihania ohjeita mutta erityisesti tuollainen palmikkoliivi Niilolle pisti silmään. Kunhan tuon neulepaidan saan valmiiksi, siinä ei kyllä tosin kauan enää nokka tuhise, takakappaleen hihoissa mennään jo! Tosin mulla on muutama muukin suunnitelma mitä haluaisin toteuttaa uusista langoista, saap nähä mitä seuraavaksi tulee puikoille. 

Nyt viikonloppuna täällä oli kalamarkkinat ja siellä käytiin lompakkoa tyhjentämässä. Onhan nuo melko kalliita mutta tykkään kyllä tukea pieniä yrityksiä. Mukaan tarttui erilaisia makkaroita, säilöttyä valkosipulisilakkaa, savulohilevitettä, chilikarpalohilloa, säilöttyjä valkosipulin kynsiä ja vastapaistettuja minidonitseja. Käytiin myös samalla reissulla torilla, siellä on kiva he-vi-koju jossa heillä on erittäin hyvä valikoima sekä satunnaisia pusseja eri kasviksia tai hedelmiä eurolla pussi! Siitä saatiin herkullisia uusia perunoita, tomaatteja, kurkkua ja herneitä. Herneet eivät kyllä vielä kovin makeita olleet, mutta kyllä niitä silti kelpasi napostella, ainakin 1euron litrahintaan.
Lauantaina käytiin paikallisessa ostoskeskuksessa, sinne avattiin uusi Faunatar, Niilo pääsi vilkuttelemaan ihan oikeille pupuille ja mukaan tarttui uusi monni akvaarioon, tällä kertaa albiino kun edellinen oli ihan "normaali". Siellä oli myös kukka- ja taimimyyntiä, siis siellä ostoskeksuksessa, ei siellä eläin kaupassa, ja ostettiin muutama yrttitaimi kasvamaan. Pääsin leikkimään taas puutarhuria. Siirsin samalla chilit omiin ruukkuihinsa sekä laitoin rucolaa kasvamaan sekä kissalle taas ohraa. Kummatkin itävät jo hyvää vauhtia. Taimia ostettiin siis timjamia, salviaa ja rosmariinia. Saavat kasvaa rauhassa parvekkeella ja ikkunalaudoilla.

Eilen käytiin Sakun kanssa heittelemässä läheisen koulun pihalla koripalloa, Niilo kannusti vieressä. Oli puhetta että siitä voisi ottaa ihan tavan, että pari-kolme kertaa viikossa kävisi, tekee hyvää hartioillekkin -meillä on siis kummallakin vähän väliä hartiat ihan lukossa. Sieltä sitten käppäiltiin puistoon keinumaan, Niilo rakastaa keinumista niinku vissiin kaikki pienet. Meinasi itku tulla kun lähdettiin pois, mutta onneksi rattaissa oli rattilelu odottamassa. Se on kyllä kätevä se ratti lelu, siinä on erilaisia painikkeita ja "ohjauskeppi" ja ratti ja töötti, pitää Niilon tyytyväisenä pitempiäkin lenkkejä. Ja mikä ninjamaisinta, siinä on sivupeilit ja kun Niilo istuu menosuuntaan päin, pystyn niistä peileistä tarkistamaan nukkuuko poitsu yms. Kaikkea ne keksii. 

 Tänään käytiin jo heti aamusta parin tunnin lenkillä, käveltiin Sapokan vesipuistossa ja meren rannalla. Samalla mukaan tarttui pieni erä nokkosia, jotka nyt ryöppäsin ja pistin kuivumaan. Luin jostakin lehdestä että ne kannattaa ensin ryöpätä ennen kuivattamista mutta onkohan se näin? Musta tuntuu että oon nähny ihan semmosenaan pistetty kuivumaan. En sitten ole varma. Täällä kaupungissa on kyllä muutenkin vähän vähissä nuo paikat mistä viitsii kerätä, täytynee hypätä bussiin lähipäivinä ja mennä johonkin vähän syrjempään metsästämään isompaa erää. Nyt kuivumassa on siis vain yksi pellillinen. Poimulehtiä olisi myös kiva löytää, tuli vastaan herkullisen kuuloinen ohje pimunlehti-kasvispyöryköihin. Niitä olisi kiva päästä kokeilemaan. 

Nyt kun tuo touhopallero tuolla nukkuu, taidan nostaa jalat pöydälle ja jatkaa neuletyötä!
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Emmi

Toukokuun SNY

Heipähei!

Tuntuu että tää viikko on taas ihan pikakelauksella menny eteenpäin. Aletaan olemaan viimein kunnossa flunssan jäljiltä, pientä räkäsyyttä vielä itsellä päällä, voi olla että se mun autoimmuunisairaus pitkittää tätä. Viime lauantaina käytiin flunssaa uhmaten Luumäellä meidän mummon ja vaarin mökillä grillailemassa ja saunomassa Niilon mummon ja ukin kanssa. Oli jotenkin tosi ihana päästä hetkeksi luonnonhelmaan pois kaupungista, hengähtämään ja ah, mie en oo käyny noin 2 vuoteen saunassa, joten oikein kunnon vaarin rakentama puusauna teki poikaa!
Niilokin pääsi mökkeilemään ekaa kertaa ja selvästi nautti olla ulkosalla lähes koko päivän. Hurjan reippaasti jaksoi automatkatkin istua, vaikkei matkaa onneksi olekkaan kun se 80km per suunta.

Sunnuntaina olikin mun ihkaensimmäinen äitienpäivä äitinä. Olo oli kuitenkin sen verran huono ettei uskallettu lähteä mummolaan perinteisille kahveille, vaan jäätiin kotiin viettämään rentoa päivää kolmistaan mieheni ja Niilon kanssa. Mieheltä sain lahjaksi timanttiarvan ja Maraboun dominosuklaata, nam! Harmiksi kyllä meistä ei tullut miljonäärejä arvan myötä. Joku päivä vielä, hah! Iltasella vähän uskallauduttiin tuohon viereiseen puistoon keinumaan hetkeksi. Niilostakin räpsin kuvia pitkästä aikaa ihan oikealla kameralla, pääsi pariinkin otteeseen poseeraamaan äitille; 

Maanantaina mulla olisi ollut hammaslääkäri mutta jouduin perumaan sen tän vielä vähän päällä olevan flunssan takia. Ihme ja kumma sain uuden ajan heti ensiviikon keskiviikoksi. Yleensähän noita kai joutuu aika kauan odottelemaan. Tosin täytyy sanoa että mulla ei oo ikinä mitää ongelmia minkään tuollaisten tahojen kanssa; hampilääkäriin sekä fysioterapiaan saannut suoraan seuraavaksi päiväksi ajan, vaikka pitkistä jonoista varoiteltu, kelan tukien päätökset tulee aina viikon aikana, lääkäriin saan aina ajan ihan helposti jne. Kaikki sukulaiset aina valittaa kun kaikki kestää, ei mulla vaan! Kopkopkop tietysti nyt, nyt kun menin sanomaan niin eiköhän se onni muutu!


Eilen käytiin Karhulassa seikkailemassa, tutustumassa Kasvavaan keskukseen ja mummolassa kahvilla, sekä ulkona pienellä eväsretkellä ennenkuin kotiin tultiin. Ladattiin bussiin kesäkortti niin jos nyt tulisi sitten vähän enemmin liikuttua, se on siis rajattomasti bussilla kulkuta 4kk, 92 euroa. Vaunuilla kun pääsee ilmaiseksi niin se on kiva että toisella meistä aikuisista on se kortti. On se vähän kökköä mennä vaikkapa juuri mummolaan kahville kun matkan hinnaksi tulee melkein 8 euroa yhteensä. Aika nopeasti siis tuo kortti maksaa itsensä takaisin.

Eilen myös tuli toukokuun Salainen Neuleystävä paketti perille;
Paketistä löytyi taas kaikkea kivaa! Oli 7 kerää Miami lankaa, suklaakeksejä, omenakaneliteetä, kirpeitä karkkeja, bodyshopin ihanaa mango suihkugeeliä sekä ihana virkattu lätsä Niilolle, sekä ohje sukkiin jotka sain huhtikuussa ja myös kivoja nappeja!
Lippis oli juuri sopiva Niilolle, täytyy vielä nappi ommella kiinni pitämään tuo takana oleva läppä kiinni, kuten kirjoitikin, ajattelin että semmoinen norsunappi voisi olla söpö! Ja nyo langat ovat aivan ihania, eikä ollenkaan haittaa kirkkaat värit! Ihanan kesäisiä! Ja kuten kirjoititkin, ajattelit ehkä lapsia, ja hyvä niin, koska heille sitä eniten tulee tehtyäkin neuleita ja virkkailuja :)
Kyselit myös että millaisia lankoja toivoisin viimiseen pakettiin. Täytyy sanoa että olet osannut valita aivan täydellisiä sisältöjä tähänkin mennessä, joten enpä oikeastaan osaa sanoa. Ehkäpä jotakin syksyyn sopivaa kuten ehdotitkin, sinnehän sopisikin hyvin juuri tummemmat sävyt, ehkäpä juuri mustaa tai harmaata ja valkoista. Tykkään käyttää kirkkaita värejä siellä tummien seassa, tekee kivan kontrastin! Juuri niinkuin tähänkin mennessä olet lankoja mukaan laittanut; mustaa tai muuta tummaa ja sitten värikästä sinne sekaan! Olen siis avoimin ja luottavaisin mielin ensikuun pakettia odotellessa :)

Tänään pääsin jatkamaan Niilon keskeneräistä neulepaitaa, se joutui odottamaan sairastelun takia. En malta odottaa että saan sen valmiiksi, sormet jo syyhyää päästä kokeilemaan uusia lankoja ja ohjeita! Viikonlopun aikana saankin varmaan melko paljon tehtyä, vierilevat tähdet tulevat viikonlopuksi ja vaikka voisi luulla että siinä huonommin kerkeää omia juttuja tekemään, niin itseasiassa päin vastoin. Isommat muksut kun jaksavat niin leikkiä ja mönkiä Niilon kanssa lattialla, niin ei tarvitse itse olla ihan kokoaikaa Niilon kanssa ;) Sunnuntaina menen myös kuvaamaan kaverin pikkuisen pojan ristiäiset, kävinkin heitä moikkaamassa tuossa tiistaina. Voi miten pieni voikaan toinen olla, tuntui meidän Niilo niin jättiläiseltä toiseen verrattuna. No, eipä elokuuhun enää pitkä aika olekkaan, sitten Niilokin on jo vuoden. Herranjestas kuinka aika oikeasti meneekin nopeasti. Mistä tulikin mieleen että tasan vuosi sitten tuli Patricia/Patsy/Pätsi/Pätsikkä Karjalasta meille. Vaikka sekin aika on mennyt toisaalta tosi nopeasti, tuntuu silti samalla ihan kuin kissa olisi aina ollut meillä. 

Olikin hassu aamuyöllä herätä kun Pätsi tunki kainaloon ja naaman kiinni naamaani. Nukun siis meidän makuuhuoneen lattialla -meillä viime viikolla hajosi sängystä semmoinen keskipalkki. Oli se kyllä vanhakin jo, saatiin tilattua Ikeasta uusi osa siihen, mutta sen saapumista odotellessa meillä on nukkumajärjestelyt vähän uusiksi. Saku nukkuu sohvalla olkkarissa ja minä makkarin lattialla patjalla Niilon sängyn vieressä. Tänään juuri tuli viestiä että ovat lähettäneet tilauksen keskusvarastoltaan. Olisi kiva jos se tulisi jo huomenna jotta saataisiin sänky viikonlopuksi käyttöön, mutta siinä kyllä luki että arvioitu toimitusaika on vasta maanantaina. 

Nyt kuitenkin kun Niilo nukkuu, mie aijon hakea jäätelön pakkasesta ja mennä parvekkeelle nauttimaan auringosta!

Mukavaa loppuviikkoa!

Emmi

Sairastuvasta hyvää päivää

Täällä ollaan TAAS kipeenä. Mulla ollut kuumetta sunnuntaista asti, miehellä maanantaista. Niilo oli kuumeessa viikonlopun mutta onneksi on nyt jo kunnossa. Itsestä ei voi samaa sanoa. Nenä aivan tukossa, kurkku kipeä ja kamala yskä, ääntä ei meinaa lähteä. Miehelläkin onneksi taitaa alkaa pahin osuus hellittää. Tää on niin turhauttavaa, musta tuntuu ettei olla koko vuotena muuta tehty ku sairasteltu. Aleksi oli tosiaan meillä koulujuttujensa takia viimeviikon ja lähti maanantaina sitten kotio, muut muksut käväsivät viikonlopun verran, kaikki Elliä lukuunottamatta kipeinä. Eli eipä juuri mitään tehty koko viikkona tai viikonloppuna. Lauantaina vapun kunniaksi jaksoin jollain ihmeen voimilla tehdä ison kasan munkkeja ja passitin miehen hakemaan pari pulloa lastenshamppanjaa kaupasta juuri ennenkuin meni kauppa kiinni. Vähän edes jotain piristystä! Ja kyllähän ne kauppansa teki.

Tottakai nyt myös kun on oikeen kipeenä, ulkona on mitä mahtavimmat kelit. Harmittaa kun tuo puisto tossa tien toisella puolella houkuttelisi, olisi mukava viedä Niilo keinumaan yms. mutta ei.
No, kyllä kai sitä kerkee kun tästä vähän toipuu. Harmittavasti joutunut kuvausjuttujakin siirtämään ja muita menoja. Tää saa kyllä nyt olla tän vuoden vika pöpö, myö ollaa saatu jo ihan tarpeeksi näistä!

Oon kamppaillu masennuksen kanssa jo vuosia, välillä se on lievää, välillä sitten vähän vaikempaa. Viime aikoina olen alkanut saamaan siitäkin jo ihan tarpeekseni, ja tekemään kaikkeni että se siitä lähtisi menemään. Aloitin itselleni "positiivisuuspäiväkirjan", luin netistä erilaisia harjoituksia yms mistä voisi olla apua, ja siellä tuli vastaan tälläinen; 

Kun huomaat pienet ilot elämässäsi, teet itsesi avoimeksi onnellisuudelle. Listaa viiden minuutin ajan kokemuksia ja asioita, jotka tuovat sinulle iloa, kuten radiosta tuleva hyvää mieltä tuova musiikkikappale, kalastusretki, piristävä kävely, rakkaan yllättäminen lahjalla, auringon lämpö kasvoilla, iltapäivätorkut jne. Anna asioiden virrata mieleesi kuin vesi virtaa joessa.

---

Millaisia asioita huomasit? Etsi loppupäivän ajan tietoisesti pieniä ilonaiheita elämästäsi!

Lisää vastaavia löytyy täältä: http://www.oivamieli.fi 

Mutta niin, oon nyt joka päivä iltasella istunu alas ja ranskalaisilla viivoilla listannu paperille päivän positiivisuudet. Vaikka se kuulostaakin hiukan hupsulta niin on siitä kyllä apua ollut oikeasti. Tulee heti parempi olo sekä mun jatkuvat painajaiset on alkannu hellittämään kun on kevyempi mieli nukkumaan mennessä. Viime yönä tosin näin unta että olin Marge Simpson!

Apua mitä tälle fontille kävi? No jaa, ehkä se ei niin paljon haittaa. Kun laitoin ton lainauksen tuohon nii tälle kävi jotain.

Sain SNYltäni kiva vapputervehdyksenkin, ehä mie keren sitäkään tänne postailemaan kun oli ajankohtaisempaa! Kiitos kuitenkin ja sairastelusta huolimatta meillä oli ihan kiva vappu :) Mites teillä, pääsittekö grillailemaan kuten kirjoittelit? Täällä satoi vettä koko päivä.

Käsityöt on nyt ihan jäänneet tällä viikolla, niinkuin kyllä kaikki, huushollikin alkaa olemaan hiukan räjähtänyt. Ikkunalautapuutarha sentään voi hyvin, sinne pääsi viimeviikolla kaupasta ostetun ruukkusalaatin tynkä mikä lähtikin hurjaan kasvuun. Chilit melko hitaasti kasvaa, mutta kasvaa kuitenkin. Tässä vielä kuvia kasveista ja Niilosta, hengailtiin aikaisemmin parvekkeen sohvalla poitsun ja kissan kanssa kun ei kunnolla ulkoilemaan päästä vielä.

Sairastupa kuittaa ja raahautuu lääkekaapille.

Emmi